Pystytkö olemaan parhaimmillasi, jos mielesi ei osaa olla hiljaa?

blog 7 earworms sticky thoughtsPäähäsi on tarttunut jostain ärsyttävä rallatus. Se on pyörinyt toistolla jo aamusta asti, ehkä jo eilisestä. Sitä ennen päässäsi soi melodia josta pidät, se ei häirinnyt. Tästä kuitenkin pitää päästä eroon. Pitäisikö laittaa kuulokkeet korville, ja alkaa etsimään musiikkia jota haluaisit mielummin kuunnella? Tai ehkä vain odottelet, jos se sävelmä kuluisi ajan myötä itsestään pois. Voisit myös yrittää keskittyä työhösi, tai vaikka päivän uutisiin. Olisikohan netissä mitään kiinnostavaa?

Tai mitä jos vain pysäyttäisit sävelmän päässäsi yhtä helposti kuin kytket musiikin soittimestasi päälle ja pois?

Ehkä siksi, että se saattaa tuntua vaikealta, tai jopa sulalta mahdottomuudelta. Melu on meille jatkuvaa arkipäivää. Osa siitä tulee ulkopuolelta, mutta osa kimpoilee jatkuvasti oman päämme sisällä. Voimme olla niin tottuneita tähän jatkuvaan hälinään, että se tuntuu meille ihan vain osalta normaalia elämää. Suurimmaksi osaksi emme edes huomaa sitä, tai ole tietoisia asiasta. Mutta onko tämä oikeasti hyvä tai terve tapa elää? Pystytkö olemaan parhaimmillasi, jos mielesi ei osaa olla hiljaa?

Itselleni tulee usein yllätyksenä, kuinka monelle mielen säännöllinen ja tarkoituksenmukainen harjoittaminen on tärkeysjärjestyksessä niitä viimeisiä asioita. Olemme valmiita tekemään kovasti töitä, oppimaan uusia asioita, soveltamaan kartuttamaamme tietoa uusilla tavoilla. Mutta kuinka moni käyttää päivittäin aikaa ainoastaan tullakseen paremmaksi rauhoittamaan ja keskittämään mielensä, ilman muuta oheistoimintaa? Oman kokemukseni pohjalta yllättävän harva.

Syy tähän saattaa olla siinä, että vielä tänäkin päivänä moni mieltää meditaation lähtökohtaisesti uskonnolliseksi, erikoistuneeksi tai muuten vaan vieraaksi harjoitteluksi. Kuitenkin pohjimmiltaan sen todellinen arvo on jokapäiväisissä käytännön hyödyissä. Oikein ja hyvin harjoitettu meditaatio ei ainoastaan kehitä kykyä siirtämään syrjään epätoivottuja ajatuksia, vaan se tekee myös harjoittelijastaan paremmin tietoisen oman mielensä liikkeistä, ja auttaa pysymään rauhallisena tilanteessa kuin tilanteessa. Ja nämä siis eivät ole monen vuoden omistautuneen pakertamisen hedelmiä, vaan aivan perustason hyvän meditaatioharjoittelun ensimmäisiä odotettuja tuloksia.

Jos kuitenkin haluat meditaatiosta hyviä hyötyjä, kannattaa aloittaa etsimällä itsellesi hyvä opettaja. Mielesi on tärkein yksittäinen voimavarasi. Jos haluat oppia käyttämään sitä hyvin, paras opas on henkilö, joka osaa jo haluamasi taidot.

 


 

Usein jo pelkkä sana "meditaatio" voi aiheuttaa mielikuvan tyynenä ja eteerisenä istuvasta hahmosta risti-istunnassa, ikään kuin irrallaan tästä maailmasta. Tälläinen "vakava meditaatio" on kuitenkin hieman harhaanjohtavaa, sillä meditaation ei tarvitse olla tiukkapipoista tai jäykkää toimintaa. Päinvastoin, mielestäni parhaimmillaan meditaatio-harjoitus on silloin kun se on osa normaalia arkielämäämme, ja sen harjoittelu antaa meille välittömiä hyötyjä.

blog 6 baby funOle rehellinen, olisitko valmis valaistumaan juuri nyt? Tai edes tavoittelemaan sitä vakavissasi? Sehän on meditaation perimmäinen ja ylin tarkoitus.

Mutta entäpä jos voisit voida paremmin normaalissa elämässäsi? Tehdä parempia ja selkeämpiä päätöksiä? Olla energisempi ja enemmän sinut itsesi kanssa? Luovempi ja iloisempi? Kiitollisempi ja tyytyväisempi? Terveempi ja tasapainoisempi?

Parhaimmillaan meditaatio auttaa sinua pääsemään kosketuksiin itsesi ja maailman kanssa. Kuuntelemaan itseäsi ilman tuomitsemista, ilman tarvetta muuttaa ajatuksiasi tai sitä mitä tunnet. Harjoittelun kautta alat ymmärtää itseäsi paremmin ja voit hyväksyä itsesi helpommin, koska pääset kosketuksiin sen osan kanssa itsestäsi, joka usein jää kaiken maailman metelin alle.

Itsensä kohtaaminen voi olla myös hieman pelottavaa, ja se on ihan ok. Mikään meditaatio-harjoittelu ei ole aina helppoa.

Siksi me Shaolin Nordicissa opetamme oppilaitamme meditoimaan viisi minuuttia kerrallaan. Viisi minuuttia. Se ei ole paljon, mutta itseasiassa sekin voi tuntua aloittelijalle ikuisuudelta viettää omien ajatustensa ja tunteidensa kanssa. Edetessämme harjoittelussa meditaation aikaa voi alkaa vähitellen pidentää.

 

 

Mitä hyötyjä voit sitten saada vain viiden minuutin meditaatiosta? Paljon, koska kyse on päivittäisestä harjoittelusta. Päivittäinen meditaatio antaa sinulle mahdollisuuden kehittää taitojasi rauhallisesti ja tasaisessa tahdissa. Meditoiminen ei ole suorituslaji. Se on ennemminkin taitolaji, jossa tulet vähitellen sitä paremmaksi mitä enemmän harjoittelet. Tärkeitä on se, että hyödyt joita harjoittelustasi saat ovat mitattavia ja välittömiä. Näihin kuuluvat tyytyväisyys, ilo, huumorintaju, kyky nauttia elämästä sellaisena kuin se on, rentous, rauhallisuus, energisyys, leikkisyys ja se, että olet sinut itsesi kanssa ja olet kiitollinen elämästäsi.

Juuri kiitollisuus ja ilo ovat varmimpia merkkejä onnistuneesta henkisestä harjoittelusta.

Sinun ei tarvitse istua otsa rypyssä lootusasennossa meditoidaksesi onnistuneesti. Zen-meditaatio on itseasiassa hyvin yksinkertaista: rentoudut täysin, hiljennät mielesi ja nautit hiljaisuudesta. Siinä se. Yksinkertaista, muttei välttämättä helppoa! Siksi meditaatio-harjoitus tulisikin aina oppia suoraan mestarilta tai vähintäänkin pätevältä ohjaajalta.

Zen-meditaation hienous piilee siinä, että kun osaat perustaidot, mikä tahansa mitä teet voi olla zen-harjoitus; tanssiminen, metsässä kävely, ystäväsi kanssa jutteleminen...tai vaikka oma suosikkini: kokkaaminen.

Jos meditaatio tai mindfulness siis kiinnostaa sinua, paras tapa todeta onko sen harjoittelu sinua varten on kokeilla sitä itse.

 

Vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiisi ja toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi kursseillemme!

 


 

Vaikka "Zen" onkin yleisesti käytetty termi, sen merkityksestä on usein epäselvyyttä. Sanalla voidaan itse asiassa viitata moneen eri asiaan, joista kolme tärkeintä voidaan rajata seuraaviin:

  • Meditaatio
  • Zen-buddhalaisuus
  • "Zen-kokemus"

zen chan 2Tavallisimmin termillä viitataan meditaatioon. Termi voi olla myös lyhennys zen-buddhalaisuudesta, jolloin viitataan laajalle levinneeseen buddhalaisuuden haaraan. Lisäksi sitä esiintyy myös ilmauksissa kuten "zen-kokemus", jolla voidaan viitata esimerkiksi poikkeuksellisen voimakkaaseen, minuuden ylittävään meditatiiviseen kokemukseen. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että sanan yleistymisestä johtuen sitä on tavallista nähdä käytettävän myös harhaanjohtavilla tavoilla.

Merkillepantavaa on, että ainoastaan yksi yllä esitellyistä merkityksistä liittyy uskontoon - yleisesti ottaen Zenillä viitataan käytännön hyötyihin tai niihin tähtäävään harjoitteluun. Jopa zen-buddhalaisuudesta puhuttaessa kyseessä ei ole uskonto sanan perinteisessä merkityksessä, sillä zen-buddhalaiselta harjoittelijalta ei edellytetä uskontunnustusta tai palvontaa. Tästä johtuen sekä uskonnollinen että uskontoa tunnustamaton ihminen voi olla zen-harjoittelija.

Käytännössä kaikki tänä päivänä olemassa olevat Zen-koulukunnat ja -suuntaukset ovat jäljitettävissä Kiinan perinteisiin Shaolin-luostareihin. Vaikka nykyään yleisesti käytetty termi "Zen" onkin kotoisin Japanista, se on johdettu kiinankielisestä ilmauksesta "Chan", jonka alkuperä taas on sanskriitin meditaatiota merkitsevässä sanassa "Dhyana". Tämä myös osoittaa meditaatioperinteen kulkeutumista Intiasta Kiinaan, ja sieltä Zenin leviämistä edelleen Koreaan, Japaniin ja kaikkialle maailmaan. Tässä kehityksessä Shaolin-luostarit ovat olleet avainasemassa; juuri siellä Zen sai täysin oman, kiinalaisperäisen leimansa.